NIXI 40 vuotta, osa 2. Tapahtumia ja tarinoita vuosilta 1984-1994.

Uudistusten vuosikymmen 1984-1994

Kaappi-Kaluste Oy:n ensimmäiset kymmenen toimintavuotta olivat kehityksen ja kasvun vuosia.
Pienestä kahden miehen yrityksestä alkunsa saanut kalustetehdas oli kasvanut maan 15 suurimman keittiökalustevalmistajan joukkoon. Menestys oli ansaittu kovalla työllä, innostavalla tuotekehityksellä, oikea-aikaisilla investoinneilla – mutta myös käsittämättömän hurjalla kysynnällä. Alkuvuosina keittiökalusteita sai tehdä niin paljon kuin ehti ja jaksoi.

Toinen vuosikymmen jatkui samoissa kasvun merkeissä, vaikka alan kilpailu oli lyhyessä ajassa selvästi koventunut ja tarpeellisia investointeja oli mahdotonta toteuttaa korkeiden lainakorkojen vuoksi: - Rahoitusta olisi tarvittu, mutta kenellä on varaa ottaa lainaa yli 30 prosentin korolla, Osmo Kiviluoto heitti ilmaan kaikkia PK-yrityksiä askarruttavan kysymyksen Kauppalehden haastattelussa syyskuussa -86.

Paineita tuotekehityksen ja markkinoinnin tehostamiseen loivat kotimaisen valmistajien kilpailun lisäksi keittökalusteiden voimistunut tuonti. Asiakkaiden maku oli myös tullut samaa tahtia entistä vaativammaksi. Vuodesta -85 lähtien Niksi-keittiöiden suunnittelusta vastasivatkin konsultit, muun muassa sisustusarkkitehti. Keittiömallisto meni kokonaan uusiksi sekä esitteet ja muut markkinointimateriaalit myös. Niksi tuotemerkille tehdyt päätökset ja totaalinen uudistus olivat pitkässä juoksussa elinehto ja kantoivat melko pian hedelmää.

Esite vuodelta 1988: Ihanat kodin niksit

 

1.88_Esite_kansi   2.88_Esite_s2   3.88_Esite_s3   4.88_Esite_s4   5.88_Esite_s5   6.88_Esite_s6

Ihanat kodin niksit –esite valmistui 1988. Keittiön ovien materiaaleina käytetty pyökki-, tammi- ja koivupuuta, laminaattia, melamiinia ja valkoiseksi maalatuissa kehys- ja uraovissa oli uutena tulokkaana mdf.



Nuorimies kello kaulassa

Vuosi 85 jäi aikakirjoihin muutenkin merkittävänä  vuotena, sillä tehtaalle otettiin töihin uusi mies, Pertti Niemi, toimenkuvanaan työntutkija. Näin Kaappi-Kalusteella valmistauduttiin tulossa oleviin laiteinvestointeihin ja tuotannon sekä urakkapalkkauksen kehitykseen. Vajaan vuoden kestäneen tutkijapestin jäkeen Pertti jatkoi uraansa eteenpäin työnjohtajana. Myöhemmin leppoisena isähahmonakin arvostusta saanut Pertti tuskin osasi silloin nähdä untakaan tulevasta tehtaanjohtajan työstään.

Tuotantoa tehostettiin kahdella miljoonalla

Vuonna 1988 pystyttiin vihdoin toteuttamaan kauan kaivattuja investointeja. Kaikki pääkoneet uusittiin. Tuotantopuolelle hankittiin tietokoneohjattu levynpaloittelusaha, kaksipuoleinen listoituskone, monikaraporakone ja syöttölaite koneistuslinjalle. Samaan aikaan kehitettiin atk:n hyväksikäyttöä tilauksissa, laskutuksessa ja varastoinnissa.  Hieman myöhemmin atk tuli avuksi myös suunnitteluun ja tarjouslaskentaan. Henkilökuntaa koulutettiin erityisellä laatuprojektilla, jonka tarkoituksena oli vähentää tuotannon virheiden määrä minimiin. Uusi tuotantopalkkiojärjestelmä lisäsi selvästi työmotivaatiota. Osa yhtiön tuottamasta voitosta jaettiin työntekijöille, suurimmillaan tämä merkitsi yhden kuukauden lisäpalkkaa vuodessa.

Kuvauksissa sattunutta

Uusiin esitteisiin tarvittiin runsaasti tuoreita valokuvia. Keittiökuvauksia päästiin toteuttamaan joskus myös yksityiskodeissa, joissa tavarapaljoutta jouduttiin usein hienotunteisesti karsimaan ja muuttamaan joidenkin esineiden paikkoja kuvausten ajaksi.  Nurmolaiseen maalaistaloon oli juuri asennettu näyttävän kokoinen keittiö, jonka holvikaariovet olivat  pyökkiä. Asiakas antoi luvan kuvaamiselle, joten kuvausryhmä saapui paikalle. Ison talon toista päätyä asusti nuori isäntä perheineen ja toisessa päädyssä asui vanha rouva. Rouva oli asetellut kuvauksia varten räsymattoja keittiön lattialle. Helsinkiläinen kuvausjärjestäjä stailasi paikkoja ja alkoi siirtää mattoja pois kauniilta puulattialta, rouvan katsellessa paheksuen nuoren naisen touhuja. Aikansa katseltuaan sitten sanoi: - Tuloo kolkko!

 

13.Uudenajan_kansi

Uuden ajan keittiö -kilpailu

Taideteollisen korkeakoulun teollisen huonekalusuunnittelun professori ja Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVAn johtaja Kari Asikainen oli sitä mieltä, että keittiösuunnittelu oli vuosia polkenut paikallaan. Hän oli jo aiemmin esittänyt maan suurimmille keittiökalustevalmistajille uutta ennakkoluulotonta keittiösuunnittelua, mutta ajatus oli jäänyt ilman sen suurempaa vastakaikua.

Siksi hän oli erityisen ilahtunut, kun pohjalaiselta valmistajalta tuli aloite järjestää maanlaajuinen suunnittelukilpailu alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Aloitteen teki Kaappi-Kaluste, joka tunnettiin Niksi-keittiöistään ja oli silloin maan 10. suurin valmistaja. MUOVAn lisäksi kilpailun järjestämiseen osallistui Teollisuustaiteen liitto Ornamo.

Kilpailun tarkoituksena oli löytää uusia tuulia keittiösuunnitteluun: suunnitelmien toivottiin esteettisen moni-ilmeisyyden lisäksi huomioivan hyvät säätelymahdollisuudet käyttäjän yksilökohtaisiin tarpeisiin, soveltuvuusvuutta erilaisiin arkkitehtoonisiin ympäristöihin, joustavaa ergonomiaa, mahdollista työtasojen ja kaappien korkeussäätöä, pienkoneiden järkevää sijoittamista käden ulottuville ja keittiön muuntelumahdollisuutta myös jälkeenpäin. Eli kilpailun säännöt olivat melkoisen vapaat, mutta rima korkealla.

14.Uudenajan_tuomarit


- Suunnittelijoiden luovuutta ei ole mitenkään sidottu, tuumivat toimitusjohtaja Osmo Kiviluoto, professori Kari Asikainen ja markkinointipäällikkö Kari Kohtamäki julkaistessaan suunnittelukilpailun alkaneeksi. Ornamon nimeäminä palkintolautakunnassa olivat sisustusarkkitehti Lasse Ollinkari sekä teollinen muotoilija Hannu Kähönen.

Kilpailuun osallistui viitisenkymmentä työtä, joista voittajaksi palkintolautakunta valitsi Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden Susan Elon ja Meri von Rentelin kilpailutyön “Sydän”. Sydämestä sanottua: Tämä toimiva kodin keskus soveltuu erinomaisesti myös julkisiin edustustiloihin veistoksellisen kokonaisuuden ansiosta. Ei seiniä vaan valoa ja liikettä. Paljon yksilöllisiä ratkaisuja. Kodinkoneet integroidut. Keittiö on persoonallinen ja kestää kovassakin käytössä. Materiaaleina kivi, ruostumaton teräs ja puu.

15.UudenAjanKeittiö

Sydän-keittiössä oli useita kiinnostavia ratkaisuja: hyvä työvalaistus liesituulettimiin uputetuilla halogeenilampuilla, astianpesukone sijoitettu optimikorkeudelle, RST-tasoon upotetut ja kätevästi irroitettavat jätesäiliöt, ulosvedettävä jääkaappi, lieden toiminta joko sähköllä tai kaasulla, käteväkäyttöinen ulosvedettävä vesihana, tasoritilä kattiloiden säilytykseen, karusellihyllyt säilytykseen ja leikkauslautana kestävä lehtikuusitaso. Vesijohdot ja viemäröinti oli piilotettu raebetoniseen runkopalkkiin.



Viennistä kasvun etsintää

Kotimarkkinoiden supistuessa katseet suunnattiin vientimarkkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. 80-luvun lopulla Lasse Huuskonen perusti myymälän Moskovaan. Myös Pietarin toimipisteestä käsin tehtiin myyntiponnisteluja. Venäläisten maku oli onneksi selkeä: tummaa, punertavaa puuta, kaikenlaista prameaa ja kultaisen väriset vetimet. Maksut hoidettiin aina etukäteen.

Baltiassa vienti käynnistyi niin hyvin, että ensimmäisen toimintavuoden kauppojen arvo oli kymmenisen prosenttia liikevaihdosta. Vientinäkymät Saksaan näyttivät myös kiinnostavan lupaavilta. Lähinnä kyse oli “itäisen maakunnan” korjausrakentaisesta. Saksan vientimallistoa luotiin saksalaissyntyisen arkkitehdin johdolla. Värien yhteensopivuuden, standardien erilaisuuden (DIN) ja heloitusten kanssa jouduttiin painimaan eniten, jotta tuotteet saavat saksalaisten hyväksynnän. Tehtaalle palkattiin vientisihteeri, joka oli palkkalistoilla viitisen vuotta.

Anomus

Taisto Niukkanen rullasi kirjoituskoneeseen A4-paperin ja alkoi naputella virallista lupahakemusta, jonka sanatarkka sisältö näytti tältä:

ANOMUS
Anomme kohteliaimmin lupaa 18.02.1990, klo 10.00 – 15.00 keittiökalusteliikkeessämme pidettävälle Sunnuntainäyttelylle. Liikkeemme sijaitsee osoitteessa Pirkkalaistori 1, 37100 Nokia. Näyttelyssä toimivat esittelijöinä Juha Salmi ja Taisto Niukkanen. Lisäksi järjestämme kahvitarjoilun. Tilaisuus ei sisällä myyntitoimintaa.

Tuo anomuksen viimeinen lause sisälsi ne taikasanat, jolla Nokian piirin nimismieheltä heltisi lupa näyttelyn pitämiselle. Virallinen päätös oli päivätty 15.02., ehtona:  “- tilaisuudessa ei saa tapahtua myyntiä eikä muitakaan maksullisia palveluja”, alla 20 mk:n edestä leimamerkkejä ja tieto, että päätökseen voi hakea muutosta Hämeen lääninhallitukselta.

16.Taiston_näytt.lupa


Värilliset keittiösuunnitelmat

Kalustesuunnittelijan on aina pitänyt omata vahvaa hahmotuskykyä ja visuaalista silmää. Vielä 80-90 –lukujen taitteen jälkeenkin keittiösuunnittelijalta vaadittiin myös piirustustaitoja, sillä lyijykynät, tussit ja suhdeviivoitin olivat tärkeimmät työkalut. Tietokoneet ja suunnitteluohjelmat tekivät tuloaan vasta myöhemmin. Asiakkaille saatettiin hahmoitella luonnos keittiöryhmästä jopa ensitapaamisen aikana. Lopullisen suunnittelupiirroksen hyväksymisen jälkeen kalustetilaus postiteltiin tehtaalle.

Erityisen tyytyväisiä asiakkaat olivat, kun suunnitelmapiirros oli väritetty korostamaan vaikkapa puuosien sävyjä, peilipintoja, vetimiä tai muita yksityiskohtia. Niinpä esimerkiksi Hannele Törnqvistin aloittaessa suunnittelijana Petikossa, hän lähes ensitöikseen kipaisi hakemaan kirjakaupasta puuvärit.

 

17.piirros1991_väritettynä

Kuvassa 1.9.1991 laadittu suunnitelma Kuopion näyttelytiloihin tulevista kylpyhuoneryhmistä.



Keittiöitä Ivalosta Helsinkiin

Vuonna 1992 Niksi-jälleenmyyjiä oli yhteensä liki 30 ympäri Suomen. Suurten kasvukeskusten lisäksi myyjiä löytyi myös usealta pieneltä paikkakunnalta, kuten Utajärveltä, Nivalasta ja Perttelistä. Jälleenmyyjien toimipaikat: Evijärvi, Haapavesi, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ivalo, Joensuu, Jyväskylä, Kankaanpää, Kauhajoki, Kauhava, Kuopio, Lahti, Nivala, Oulu, Pertteli, Pietarsaari, Pori, Riihimäki, Seinäjoki, Suonenjoki, Tampere, Turku, Utajärvi, Vaasa, Vantaa, Viitasaari, Virkkala ja Ähtäri.

18.Myymälä_KARTTA

Tarina maamme mittasuhteista: Niksin Esko Väisänen ja Olavi Kyrö myivät keittiöitä ja asensivat ne myös, tällä kertaa asennus oli Ivalossa. Kyrön pari kavereria oli hotellin saunassa paikallisten rakennusmiesten kanssa ja Niksin miehet menivät mukaan. Paikalliset alkoivat kelpo keittiöasentajille kuittailla, etteivät nuo etelän miehet osaa edes saunaa rakentaa kunnolla. No, olivathan Niksin miehet etelästä, Rovaniemeltä!


Pallas-allas

Hannu Kähönen suunnitteli muodoiltaan kauniin ja käytännöllisen Pallas-pesualtaan, jossa yhdistyivät perinteisen altaan reilu koko ja tasoaltaan käytännöllinen laskutila. Altaan etureunaa kiersi pyyhetanko, reelinki, jossa pyyhettä voi pitää parhaalla käyttöetäisyydellä. Uusi muunneltava, kevytilmeinen Pallas-kylpyhuonekaluste altaineen esiteltiin ensi kerran Habitaressa 1993. Uutisointi: “Pallas -kylpyhuonemalliston veistoksellinen pesuallas ihastutti Habitare-messuilla”. Moni pitää sitä vieläkin parhaana altaana ikinä. Design-altaan hinta oli vain tavanomaista kalliimpi.


Shop in Shop

Helsingin Stockmann ja Niksi sopivat keittönäyttelyn rakentamisesta tavaratalon Aleksanterinkadun ylimpään kerrokseen. Päätös oli uusia uria aukaiseva ja innosti molempia osapuolia, varsinkin Niksin myyjien keskuudessa yhteistyö nostatti henkeä. Juhlallisten  avajaisten jälkeen toiminta jatkui 4-5 vuotta, mutta myynti ei lopulta vastannut kummankaan osapuolen asettamia tavoitteita. Tähän tilanteeseen vaikuttaneita seikkoja oli paljon, eikä vaikea talostilanne ollut niistä vähäisin. Keittiökaupassa, jossa asiakas harvoin omaa syvempää tuotetietoa, korostuvat erikoisliikkeen palvelun perusasiat: asiakaspalveluorientoitunut, ammattinsa osaava suunnittelija/myyjä on asiakkaan päätöksenteossa arvokas apu ja luottohenkilö.

Suomen paras

Sapporo Royal pyökki -keittiö äänestettiin Suomen parhaaksi TV3:n Asuntomarkkinat-ohjelmassa 1993. Mukana skabassa oli kahdeksan johtavaa keittiömerkkiä.

 

19.Nixi92_kansi    20.Nixi92_takakansi

21.Nixi92_s222.Nixi92_s3

Kuva: Esitteessä voitokas Sapporo Royal

Puusepänteollisuuden ensimmäinen

Taas oli suuren investoinnin aika. Niksi harppasi huimia askelia eteenpäin, kun tehtaalla otettiin käyttöön Suomen kalusteteollisuuden ensimmäinen CNC-työstökeskus, joka poraa, jyrsii, sahaa ja hioo.


Naiset syrjäyttivät Japanin

Lähes kymmenen vuotta Niksi-kalusteen keittiömallit olivat kantaneet japanilaisia nimiä. Suomen parhaaksi keittiöksi juuri edellisenä vuonna valittu Sapporo-keittiö sekä sen kaverit Kioto, Sendai, Mariko, Mikado, Tokio, Osaka ja kumppanit saivat poistua vähin äänin takavasemmalle.  Esiripun noustessa uusina tähtinä lavalla loistivat Nina, Elisabeth, Susan, Helen, Stina, Sanna, Sofia, Eva ja Maria. Niinpä voittoisan Sapporo-keittiön nimi vaihtui Elisabethiksi. Ohessa kuvia esitteestä vuodelta 1993, jossa uudet nimet lanseerattiin ensimmäistä kertaa.

24.Nixi93_kansi  

25.Nixi93_s226.Nixi93_s3   

27.Nixi93_s428.Nixi93_s5   

29.Nixi93_s630.Nixi93_s7

31.Nixi93_s8
Kuvat: esite vuodelta 1993


Väriä suomalaisten keittiöelämään

Kaksikymmenvuotisen toiminnan kunniaksi Niksi-kaluste julkaisi juhlavuoden keittiömalliston, joka rohkaisi asiakkaita omatoimiseen värisuunnitteluun ja vaikkapa myöhemmin tapahtuvaan värinvaihtoon. Asiakkaat saivat takuun siitä, että voivat halutessaan maalauttaa keittiönovensa viiden vuoden aikana uusin värein ja sävyin. Takuu madalsi kynnystä kokeilla totutusta poikkeavia ja rohkeitakin värivahtoehtoja.

 

32.Värinvaihtotakuu_1994

Kuva: värinvaihtotakuun esittely

33.Nixi94_kansi   34.Nixi94_kTaka

35.Nixi94_s236.Nixi94_s3

37.Nixi94_s438.Nixi94_s5

39.Nixi94_s640.Nixi94_s7

41.Nixi94_s842.Nixi94_s9


Tummia pilviä taivaanrannalla

Taakse oli jo jäänyt pahin lamavuosi 1992, jolloin taloudellinen kupla puhkesi. Silti laman vaikutukset tuntuivat raskaina edelleen. Moni suomalainen oli ollut kahden asunnon loukussa, asuntoja pakkolunastettiin ja lainoja siirreltiin roskapankkiin. Työttömyysluvut olivat rankat. Lama vaikutti kaikkien yritysten toimintan, mutta rakennusalaa kirpaisi eniten. Erityiseesti pieniä rakennusliikkeitä kaatui kuin heinää ja investoinnit olivat maassamme pääsääntöisesti jäissä. Elämä keittiömyyjänä ei silloin aina ollut herkkua. Niksillä oli tuolta ajalta taakkanaan 800 000 mk:n edestä luottotappioita, joka oli siihen mailman aikaan paljon. Mutta uskon ja yrityksen puutteesta ei ainakaan voinut niksiläisiä moittia. Niksillä oli huippuunsa viritetty kalustetehdas, hyvä ja motivoitunut henkilökunta, vankka myyjäverkosto, keittiömallisto jota kehitettiin jatkuvasti, uusia innovaatioita ja reipasta tekemisen meininkiä ilmassa. Uudelle kymmenvuotistaipaleelle startattiin positiivisella mielellä.

Teksti: Jorma Tuomainen



Takaisin