Helena Karihtala: ihmisen näköinen koti
Oman yrityksensä alkutaipaleella 2000-luvun alkupuolella Helenan toimeksiannot olivat pääasiassa yksityiskotien sisustussuunnittelua, joka on edelleen se pääjuttu. – Uudiskohteita on aika paljon, eli ihmiset siis edelleen rakentavat, Helena naurahtaa. Uudiskohteiden ja remonttikohteiden suunnittelu on hyvin erilaista työtä, vaikka molemmissa suunnittelu toteutetaan vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Yksityiskotisuunnittelussa liikutaan hyvin henkilökohtaisella tasolla, koska kyseessä on jokaisen perheen omat tavat ja tottumukset.
– Kokonaisvaltaisissa omakotiprojekteissa suunnittelija otetaan mukaan heti alusta alkaen. Uudiskohteessa on usein olemassa arkkitehdin luonnokset tai lopulliset kuvat. Niiden pohjalta sitten aloitetaan pintamateriaalien, keittiökalusteiden, kylpytilojen, valaistuksen, portaiden ja muiden perusrakenteisiin kuuluvien elementtien suunnittelu. Joskus voi käydä niin, että arkkitehtikuviin voi tulla sellaista pientä hienosäätöä, esimerkiksi siirretään jonkin oven paikkaa tai kasvatetaan jotain seinäpintaa, jotta kiintokalusteet saa sinne mahdutettua.
– Normaali kuluttaja ei ole arkkitehtikuvien ja piirustusten kanssa jatkuvasti tekemisissä, joten asiakkaalla voi olla haasteellista edes ymmärtää tilan kokoa ja mitä sinne todellisuudessa mahtuu. Esimerkiksi keittiö on usein se tila, johon asiakkailla kohdistuu paljon toiveita. Sinne pitäisi saada mahtumaan mahdollisimman paljon koneita ja laitteita, kaappitilaa ja työskentelytasoja, joita kaikkea ei aina saa mahdutettua arkkitehdin piirtämään neliömäärään. Silloin käydään keskusteluja, mistä voitaisiin luopua tai pitäisikö pohjaratkaisuun tehdä muutoksia, jotta kaikki toiveet saataisiin toteutettua.
Kun rakenteellinen suunnittelu on tehty, sen jälkeen mennään sinne pehmeämmälle puolelle: huonetilojen kalusteisiin, tekstiileihin ja irtovalaistukseen.
Tila suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan
Suunnitteluprosessin aikana pitää ajatella kaikkia asioita jo aika pitkälle, jotta asunnosta tulee kokonaisuudessaan toimiva ja asiakkaalle rakas koti. – Jokin tila voi olla jopa turhankin suuri, jolloin sitä on hankala saada kodikkaaksi. Suunnittelijan ominaisuudessa voin ohjeistaa ja ideoida, mitä kaikkea tilaan voisi sijoittaa. Meillä ihmisillä on tapana, että mitään ostettua ei hevillä heitetä pois. Siitähän kaappitilojen laajenemistarpeet johtuvat. Jonnekin ne kipot, kupit, vaatteet ja harrastusvälineet pitää saada mahtumaan.
– Joskus ajatellaan, että tietyt toiminnot on pakko olla myös omassa kodissa. Eli näin kuuluu olla tai näin pitää tehdä. Suunnittelijan pitää ymmärtää asiakkaan elämän arvoja ja haluankin rohkaista ihmisiä tekemään omalle itselleen oikeita ratkaisuja. Esimerkiksi minä olen saunaihminen, mutta paljon on sellaisia, joille saunominen ei lopultakaan ole niin tärkeää. Kuitenkin ajatellaan, että kyllä se sauna pitää olla vaikkapa pienessä kerrostaloasunnossa, koska se lisää asunnon jälleenmyyntiarvoa. Sen sijaan voisi harkita senkin tilan ottamista säilytystilaksi tai johonkin muuhun hyödyllisempään käyttöön.
Keittiöihminen rakastaa keittiösuunnittelua
– Olen itse keittiöihminen ja pidän ruoanlaitosta, joten keittiön suunnittelu on aina kiehtovaa. Jos asiakas on sellainen joka haluaa nostaa keittiön tärkeään rooliin, silloin minun on helppo vastaanottaa ne viestit, mitä hän toivoo omalta keittiöltään ja sen toiminnoilta, Helena kertoo.
– Toki yhtä mielelläni voin suunnitella pienen keittiön asiakkaalle, joka ei niin paljon itse tee ruokaa. Siinäkin on oma viehätyksensä, että saa kaiken tarvittavan mahdutettua niihin neliöihin, mitä on olemassa.
Keittiösuunnittelussa perusjuttuja on toiminnallisuus. Puhutaan toimintakolmiosta, missä vesipisteen, lieden ja kylmäsäilytyksen välimatkat pitää olla sopivat. Laskutasoa pitää olla riittävästi, sillä usein pöytätasolle sijoitetut kodinkoneet vievät ruoanlaitolta tilaa. Visuaalinen ilme on tärkeä, mutta myös kiintokalusteiden sekä kodinkoneiden laadukkuus.
– En sano, etteikö riittävän hyvää keittiötä voisi saada edullisesti. Mielelläni kuitenkin näen, että keittiöön kannattaa satsata, jos siihen on vain mahdollisuus. Laadukkaat kodinkoneet ja kiintokalusteet kestävät aikaa. Voisi tehdä vaikkapa niin, että satsaa sinne, minkä kokee tärkeäksi ja joissain muissa hankinnoissa voi tinkiä. Kaiken kodissa ei tarvitse olla sitä topten-luokkaa. Pääasia, että kokonaisuudesta tulee laadukas. Esimerkiksi voisi ottaa vaikkapa kivitasojen arvostuksen. Luonnonkivi on kestävä ja kaunis, mutta leivontaa paljon harrastavalle ihmiselle hyvä ratkaisu voi olla laminaattitason valinta. Samoin jos avarassa tilassa on avokeittiö, korkeat huoneet ja kiviseinät, kivi vaikuttaa akustiikkaan. Kun kolautat lasin tai lusikan kivitasoon, ääni kantautuu kaikkialle asuntoon. Tällaisiakin asioita on hyvä suunnittelussa huomioida.
Arvostukset muuttumassa
Sileät, vetimettömät keittiön ovet sekä valkoinen väri ovat niitä, joita näihin päiviin asti on myyty volyymiltaan eniten. Onneksi ilmapiiri on muuttumassa ja on yhä enemmän heitä, jotka haluavat rohkeasti jotain uutta omaleimaista, vaikkapa tehosteeksi väripintoja. Vaihtoehtoisia ajatuksia jarruttaa tietenkin se, että keittiö on iso hankinta, yksi kalleimmista investoinneista mitä kotiin hankitaan. Päätöstä tehdessä aristellaan sitä, että voi kyllästyä yksilöllisempään ratkaisuun. Kuitenkin viime aikoina keittiöt ovat muuttuneet kodikkaampaan ja rennompaan suuntaan. Valittavana on enemmän värejä ja materiaaleja, kuin aiemmin ja kaikkea uutta kehitetään kaiken aikaa. Jos puhutaan pienistä nyansseista, näkisin että esimerkiksi hanoissa voi tulevaisuudessa olla muitakin materiaaleja kuin kromi ja teräs.